No, nyt ne on sitten tehty, siis ne täydelliset kantapäät! Kas tässä
Aloitetaanpa alusta. Opettelin viime syksynä tekemään sukkia varpaista varteen ja aika lailla yrittämistähän se on sitten ollutkin. Kantapään säätämisessä on kulunut verta, hikeä, kyyneleitä ja on siinä muutama ärräpääkin saattanut lipsahtaa. Ensimmäinen kantapääviritelmäni oli ranskalainen lyhennetyin kerroksin, mutta siitä tuli ruma. Siis ihan susiruma, vaikka se jalkaan istuukin. Sittemmin olen yrittänyt tehdä ranskalaista vahvistettuna, mutta en niin kauhean innostunut siitä ole ollut. Tämä varmaankin johtuu siitä, että olen vähän perfektionisti oman kutomisjälkeni suhteen ja varsinkin lyhennetyt kerrokset vahvistetulla kantapäällä eivät ole silmiäni hivelleet. Vähän tuppaa silmukat jäämään löysäksi ja minä kun en ole semmoisiin tottunut. Jos joku ei tiedä tahi muista, niin käsialani on aikamoisen tiukka ja löysät silmukat niin ollen minulle lähes tuntematon käsite.
No, tein minä tiimalasikantapäätkin, mutta se silmukoitten nuljauttelu ja ylenmääräinen kuljailu ei suoraviivaiselle luonteelleni sovi. Tiimalasikantapään tekeminen on mielestäni vähän niinkuin laiskan hommaa, kun siinä ei edes kiilaa tehdä. Eikä semmoiset sukat kunnolla edes jalkaani istu tai sitten yksinkertaisesti olen vain tottunut parempaan.
Olen minä kokeillut tehdä myös hollantilaiset kantapäätkin nurinniskoin. Niitä tehdessä meinasi pienen ihmisen aivot nyrjähtää, mutta hyvät niistä loppu viimein tuli, ei mitään sen suurempaa vikaa, mutta kun sitä pitää aina päästä vähän säätämään.
Aikani tehtyä erilaisia versioita ranskalaisesta kantapäästä aloin miettiä, miten tämänkin voisi tehdä vähän mielekkäämmin ja miksei samalla myös helpommin. Kantapään kehitystyöni eteni sen verran, että keksin tehdä vahvistetun kantapään joustinneuleena siten, että joka toinen silmukka kudotaan oikein ja joka toinen nurin ja joka toisella kierroksella oikeat silmukat nostetaan kutomatta ja nurjat kudotaan edelleen nurin. Tämä neulos kun joustaa hyvin, joten kokeilinpa yksinkertaisesti vaan jättää lyhennetyt kerrokset tekemättä ja avot ei ensimmäisellä, mutta toisella yritttämällä sitten syntyivätkin ne ihan täydelliset kantapäät! Nämä kantapäät on siis helppo tehdä, ei konstailuja ei nuljauttelua eikä lyhennettyjä kerroksia. Yksinkertaista ja kaunista ja mikä parasta, kantapää istuu hyvin ja kaiken lisäksi on omissa silmissäni ihan nättikin! Siis se täydellinen kantapää!
Olen tosi tyytyväinen näihin juuri syntyneisiin kantapäihin, mutta entäs sitten itse sukat. Lanka on yksi parhaimmista ja kestävimmistä ohuista sukkalangoista eli Zitronin Trekking XXL:ää
Malli Sukat varpaista varteen, oma säätö täydellisine kantapäineen
Lanka Zitron Trekking XXL
Menekki 68g
Puikot KnitPro Karbonz 100cm pyöröt 2,75mm
Ei tästä kuitenkaan ihan täydellinen sukkapari tullut. Raidoitus ei näissä sukissa mennyt kohdilleen, joten joudun vielä harjoittelemaan tätä sukantekohommaa. Tekeillä on siis tälläkin hetkellä sukkapari tai oikeastaan kaksi ja sivutuotteena syntyy toivottavasti ohjekin. Tässä kohtaa tulee mieleen, että ei ole ihminen koskaan valmis, ei.
No, nämä erinomaisesta langasta tehdyt sukat täydellisine kantapäineen ja epätäydellise raitoineen menivät isälleni isänpäivälahjaksi. Toivottavasti sukat kelpaavat vaelluskäytöön Lapin kairaan.
