Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjoneule. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjoneule. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Ihana sunnuntai!


Olipa aamulla mukava yllätys kun pihalle katsoi, lunta! Ja vapaapäivä!


Viime viikonloppuna se meillä asuva savolainen laittoi pihakuuseemme valot ja joka aamu ja ilta olenkin ihastellut pihakuustamme ja olen siitä melkein joka aamu muistanut mainitakin. Isäntä vaan tuumasi, että aika pienestä se on sinunkin onnesi kiinni! Mutta eiköstä vaan olekin nätti?

Ja jos eilen vuodattelin epäonnistuneita tekeleitä, niin laitetaan tähän nyt sitten pari onnistunuttakin. Ensimmäisenä kirjoneulesukat


Malli Oma säätö
Lanka Gjestal Maija ja Sildre ja Viking Vilma
Menekki 80g
Puikot 3,0mm KnitPro sukkapuikot

Näistä sukista tuli ihanat! Tein sukat siten, että vaihdoin aina vain toisen värin ja toisella jatkoin myös seuraavaan kuvioon, joten langanpätkiä ei tule niin paljon pääteltäväksi. Kuviota tein ihan oman mielen mukaan miten milloinkin huvittaa. Kuviot ovat varsin yksinkertaisia ja pitkiä lankajuoksuja ei ole missään. Oliskohan tämä sitten vaikka vapaata kirjoneulontaa? Malleja olen toki selaillut uudesta kirjoneulekirjastani.

Ja on  minulla uusi myssykin, ettei tarvitse ampiaisenpesä päässä ihmisten ilmoilla kulkea

Malli Myssy, oma säätö
Lanka Hjertegarn Exclusive alpaca
Menekki 37g
Puikot 100cm KnitPro pyöröt 3,0mm (resoriin) ja 4,0mm

Myssy on tehty ja purettu kolmeen kertaan, joten helpolla en tämänkään kanssa päässyt. Lanka on ihanaista alpakkaa ja idea myssyyn löytyi Kalastajan vaimon blogista. Sieltä löytyi ihan perusmyssyn ohje, jota tietenkin piti kokeilla. No langaksi valitsin alpakan, sillä myymäläämme oli juuri saapunut alpakkaan uutuusväriä, joka puhutteli. Alkuperäinen silmukkamäärä oli liian pieni tiukalle käsialalleni, joten ensimmäinen yritys meni purkuun ja lisäsin silmukoita ja suurensin puikkoja. Ei olis kannattanut tehdä molempia, ainakaan yhtäaikaa sillä suuremmalla puikkokoolla silmukkamäärän olis voinut pitää lähes ennallaan eli purkuun meni toinenkin yritys. Sitten taas aloin aattelemaan ihan ite, joten loin 104 silmukkaa, tein pipoon 2o2n resoria 4cm, jottei reuna rullaannu, jonka jälkeen vaihdoin isommat puikot ja nitkuttelin sileää kunnes pipolla oli mittaa yhteensä 20cm. Tämän jälkeen kavensin pipoa 8 silmukkaa tasavälein joka kierroksella kunnes silmukoita oli jäljellä enää 8. Vedin langan loppujen silmkoiden läpi ja päättelin langanpäät. Koska pipo tämän jälkeen näytti vähän orvolta, niin annoin sen ystävälleni Liisalle, joka näppäränä virkkasi siihen pienen kukan ja kiinnitti vielä napinkin. Pipo on nyt valmis käyttöön ja tästä tykkään! Alkuperäisen pipon kanssa tälle ei sitten muuta yhteistä jäänytkään, kuin se että pipo löpöttää.

Mukavaa sunnuntaita!

lauantai 23. marraskuuta 2013

Ei sitte menny ihan niinku Strömsössä!


Hengissä täällä ollaan vaikka en blogia ole saanut päivitettyäkään. Nämä pimeät marraskuun päivät eivät oikein innosta valokuvaamaan. Olen minä kuitenkin jotain aikaiseksi saanut, vaikka suurin osa tuotoksista ei niin onnistuneita olekaan.

Ensinnäkin, nyt sitten pitää vetää sanojaan takaisin. Piti tuota keksimääni täydellistä kantapäätä kokeilla vähän paksummallakin langalla eli Maijalla ja arvatkaas mitä, eipä se enää olekaan täydellinen. Ei sukissa sinänsä mitään vikaa ole, mutta kantapää ei ole nätti ja eikä se istukaan samalla tavalla kuin ohuemmasta langasta tehdyt sukat. Odotukset olivat korkealla, joten tunnelmani latistui samalla kuin sukkien valmistuminen eteni ja taivas rätki harmaana räntää


Malli Pitsisukat varpaista varteen oma säätö
Lanka Gjestal Maija
Menekki 75g
Puikot 100cm KnitPro Karbonz pyöröt 3,5mm

Kantapää ei näytä hyvältä, mutta tulipahan tehtyä nämäkin sukat ja ihan valmiiksi asti



Ihan käyttökelpoiset sukat nämä kuitenkin ovat, mutta seuraaviin varpaista varteen sukkiin teen perinteiset ranskalaiset kantapää, vahvistettuna tietenkin


Asiasta suivaantuneena otin sitten ihan perinteiset sukkapuikot käteen ja ajattelin näppäränä tehdä kirjoneulesukat, nuita Maijan vahvuisia langanloppuja kun löytyy parin kenkälaatikollisen verran. Ei kun sukka puikoille ja tikuttamaan ja vau kuinka ihana sukka

Malli Oma säätö
Lanka Gjestal Maija, Viking Vilma ja Novita Nalle
Puikot 3,0mm KnitPro sukkapuikot

Kuviot tein siten, että vaihdoin aina toisen värin ja toisella jatkoin, näin jää aikas monta langanvaihtoa tekemäti ja säästyy monelta langanpäättelyltä. Vaikka sukka kuvioinniltaan ja väreiltään mielestäni onnistuikin, niin arvatkaas mitä, ei menny tämäkääm niinku Strömsössä, sillä sukasta tuli liian kapea. Tein nämä 3,0mm puikoilla ja liian tiukka ja napakka tästä sukasta tuli, joten paria tämä sukka ei tule koskaan saamaan. Purkaakaan sitä ei kannata, sillä mitäpä minä langanpätkillä tekisin? Olkoonpa tämä sukka varoittavana esimerkkinä tai inspiraationa seuraaviin kirjoneulesukkiini.

Ja sitten viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä Strömsönä. Iskipä taas kerran loistavalla idealla! Valitaan ihana lanka ja melkein täydellinen malli ja mitäpä muuta siitä voisi tulla kuin Ihalaiskalle ihanainen pipo. Langaksi valitsin ihanan pehmeää merinovillaa ja malliksi Wurm, jonka mukaan olen kesällä useammankin sytomyssyn tehnyt, mutta eipä mennyt tämäkään homma niin sanotusti tuubiin
 
Malli Ampiaspesä
Lanka Hjertegarn Palino
Puikot 100cm KnitPro pyöröt 2,75mm resorissa ja 4,5mm
Menekki 80g

Hommassa kävi nimittäin niin, että mielikuvitukseni teki tepposet ja päälakikavennuksia tehdessä mieleeni tuli kuva ampiaspesästä ja tämä myssy nyt vaan sattuu muistuttamaan sitä, niin väriltään kuin muodoltaankin! En kai minä voi ampparinpesä päässä kulkea, joten otan tuumaustauon, mutta purkuun taitaa mennä tämäkin myssy. 



Kiitos ja kumarrus niille, jotka tänne asti jaksoivat lukea, minä poistun nyt takavasemmalle jatkamaan katumiskutomisharjoituksia, ensi kerralla on toivottavasti jo niitä onnistumisiakin!


tiistai 22. tammikuuta 2013

Kirjoneuleharjoitukset jatkuvat


Piti taas vähän päästä aikani kuluksi harjoittelemaan kirjoneuletta. Koskapa eräs alpakka-villasekoitelanka on jo jonkin aikaa kuiskutellut haluavansa puikoilleni, niin tuumasta toimeen. Tällä kertaa värkkäsin kirjoneulesäärystimet. Niin ja se malli, katselin useampia kirjoneulekuvioita ja malleja, mutta yhtään justikaan sopivaa ja tarpeeksi yksinkertaista mallia en tähän hätään löytänyt. Yksi malli oli jo vähällä päätyä säärystimiini, mutta eihän siitä mitään tullut. Olisi pitänyt lukea ohjetta ja se ei vaan minulta oikein meinaa luonnistua. On nimittäin paljon kivempaa tehdä oman pään mukaan, vaikka sitten toisen säärystimen teko vähän teettää enempi päänvaivaa. Niinpä viikonlopun ratoksi mennä tikuttelin nämä säärystimet ihan oman maun mukaan. Yksinkertainen mallihan tämä on, mutta niinpä tuo taitaa olla tekijäkin. 


Malli Oma säätö
Lanka Gjestal Jade, 5 eri väriä
Menekki 144g
Puikot 4mm KnitPro sukkapuikot

Juu, säärystimet ovat melkein valmiit, toisesta vaan on vielä langanpäät päättelemättä (ja niitä muuten riittää)

Seuraavat korvaani kuiskuttelijat ovat nämä Manoksen ihanuudet, jotka oikein malttamattoma odottavat puikoille pääsyä

                                           Manos Silk Blend Fino ja Manos Lace

Harmi vain, että yksikään kaapelini ei ole tällä hetkellä vapaana. Olenkin itselleni taas kerran luvannut, että yhtään uutta työtä en saa aloittaa, ennen kuin vähintään 5 keskeneräistä on valmiina. Ja nämä säärystimet sitten lasketaan mukaan (oli sitten itsepetosta tahi ei)

Mukavaa viikkoa kaikille lukijoilleni!


sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Kirjoneulepipa


En ole ennen tehnytkään kirjoneulepipoa, joten piti sitten kokeilla sekin homma. Kuten varmaan muistanette, niin käsialani on turkasen tiukaa ja kirjoneuleet eivät ole ennen onnistuneet. Ahaa-elämys syntyi kun kokeilin KnitPron neliskanttisia puikkoja ja minulle avautui ihan uusi upea neulemaailma. Tosin kovin montaa kirjoneuletta en ole vielä ehtinyt tekemään, mutta tällä kertaa  syntyi pipo.



Malli Montreal Drops 142-5
Lanka Hjertegarn Ciao Trunte, Viking Nordlys
Puikot 3mm 80cm KnitPro neliskulmaiset pyöröpuikot

Sopivia neliskulmaisia sukkapuikkoja ei kässäpussistani löytynyt, mutta 80cm pyöröt olivat joutilaana. Niinpä tein pipon Magic Loop-tekniikalla, jolloin puikon pituudella ei ole merkitystä. Ihan ohjeen mukaan en pipoa tehnyt, vaan tein alkuun pykäläreunuksen tavan joustinneuleen sijaan. Kuvio on kuitenkin ihan ohjeen mukainen. Vähän säätämiseksi homma loppuvaiheessa meni pitkän puikon kanssa sählätessä, mutta sain kun sainkin pipon valmiiksi ja muuten sattuu sopimaan mainiosti uuteen toppapukuuni. Laitetaanpa vielä salamalla otettu kammotuskuva


Mukavaa sununtaipäivän jatkoa!

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Virkkausta, kulttuuria sekä yksi tunika


Se on taas kohta viikonloppu mennyt ja arvatkaapas vaan olenko saanut mitään valmista aikaiseksi. No, käsitöiden parissa en, vaikka muuten olenkin ollut toimelias! Eilen tulin töistä ruokakaupan kautta kotiin ja siivosin kun tiesin, että sunnuntaina en siihen puuhaan ehdi. Päivä ja pitkästi iltaa olikin mennyt, ennen kun virkkuukoukkuun kerkesin tarttua. Ja se virkkaaminen oli sitten semmoista, että ensin tein ja sitten purin. Yksi ja sama kohta tuli siihenkin liiviin virkattua sitten kolmeen kertaan, enkä tiedä tuliko siitä vieläkään hyvä. Kerron liivistä  enemmän, jos sen joskus saan vaikka valmiiksi asti. Olen kuitenkin päättänyt tuon virkkuuhomman oppia, mutta harjoittelua se vielä vaatii ja rutkasti.

Tämä päivä on sitten mennytkin kulttuurin parissa. On nimittäin taas se aika vuodesta, jolloin järjestettiin luisteluseuran perinteinen kevätnäytös ja molemmat tyttäremme kun luistelevat, niin paikalliset jäähallit ovat tulleet tutuiksi. Tällä kertaa laitan kuvan meidän neideistä näytöspuvuissaan ja maskeissaan. Puvut muuten olivat tämän vuoden kisapukuja, joten äidin ei tällä kertaa tarvinnut sen kummemmin osallistua näytöspukutalkoisiinkaan. Toinen tyttäristäni luistelee muodostelmajoukkueessa Stella Polaris ja toinen muodostelmajoukkueessa Corda Borealis.


Ja kun en kerran itse mitään valmista ole saanut aikaiseksi, niin laitetaanpa tällä kertaa yksi äitini tuotoksista. Äitini teki saman tunikan kuin minä, mutta eri värisenä. Lankana tässäkin on Gjestalin Maija. Tunika on mukava päällä ja tälle löytyy kuulemma käyttöä.




Mukavaa alkavaa viikkoa!


keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Kirjoneulebuumi

Niin, minä se innostuin kirjoneuleista nähtyäni uusimman Modan ja niiden ihanat kirjoneuleet. Ei kun opettelemaan sekin homma. Ensin tein harjoitustyön eli sukat ja sitten pitikin ottaa vähän isompi urakka puikoille ja tunika pääsi sitten työn alle. Langaksi valitsin Gjestalin Maijan, sillä sen kaunis poltettu oranssi sävy on jo kauan kuiskutellut haluavansa puikoilleni. Kaveriksi se sai vaaleanruskean sekä luonnovalkoisen. Nyt on tunika sitten valmis


Malli: Kaarroketunika, Moda 2/2012
Lanka: Gjestal Maija
Menekki: 377g
Puikot: Knit Pro pyöröt 5mm

Sukat tein neliskanttisilla sukkapuikoilla, mutta tämän tunikan tein ihan tavallisilla knittareillani. Piti aluksi ihan silmukka silmukalta opetella neulomaan siten, etten tee liian tiukkaa, mutta homma alkoi ennen pitkää sujua. Yllätyksekseni sainkin tunikan tehtyä niin, että missään kohdassa ei kiristä. Minä, joka kudon niin tiukkaa, että tavalliset puikot nitisee, niin onnistuin tekemään kokonaisen tunikan kirjoneuleena! Mutta kuvitelkaapas, lanka on Maijaa ja minä mennä tikuttelin 5mm puikoilla!



Ei se tämänkään tunikan teko ihan putkeen mennyt. Tein sen tällä kertaa ohjeen mukaan alhaalta ylös ja tekele piti purkaa kertaalleen, sillä muuten siitä olisi tullut teltta. No mallitilkun teko olisi säästänyt tältäkin vaivalta, mutta kuka niitä tilkkuja viitsii tehdä, en minä ainakaan. Kauluskaan ei onnistunut ihan ensi yrittämällä, vaan vasta kolmannella kerralla tuli jotakuinkin säällinen kaulus. Ei se vielkään täydellinen ole, mutta saa luvan kelvata. Ensimmäisen tein ihan ohjeen mukaan, mutta se lörpötti ja pahasti. Toisella kertaa kaventelin muutamia silmukoita, mutta kavennukset olivat mielestäni rumia ja väärässä paikassa. Kolmannella yrittämällä sain sitten aikaiseksi jotakuinkin kelvollisen kauluksen. Laitetaanpas tällä kertaa oikein poseerauskuva, niin uskotte, että sopiva se tunika päälleni on, olkaapas hyvä



Sitten vielä huiviuutisia. Itse en ole tänä vuonna vielä huivin huivia tehnyt, mutta viime vuonna hulluttelin huivikiintiöni vähäksi aikaa täyteen. Mutta huiveista tykkään edelleen ja toki taas jossain vaiheessa niitä teen, mutta sillä aikaa ihastelen muiden tekemiä huiveja. Puodistani löytyy myös Vikingin ihanaista Nordlysiä, joista eräs asiakkaani taikoi pikaisesti pari huivia. Tässäpä ensimmäinen eli Revontuli-huivi


... ja toinen eli tyylitelty Arroyo



Mukavaa loppuviikkoa, minulla se menee sukkia kutoessa ja uuden virkkuutyön merkeissä.

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Minä osaan!

Tässä on viikko vietetty blogihiljaisuutta, mutta se johtuu tällä kertaa siitä, että tietsikkani oli korjaamolla. Semmoinen hyvä puoli asiassa oli, että oli kerrankin aikaa opetella jotain uutta. Ja arvatkaapas mitä, olen oppinut tekemään kirjoneuletta, siis ihan oikeaa kirjoneuletta! Se ei ollutkaan mikään helppo homma. Katsokaas, kun käsialani on niin tiukka, että puikot nitisee ja heikoimmat eivät edes kestä käsittelyäni. Ne ainokaiset kirjoneuletumput, jotka olen joskus ammoin aikaiseksi saanut, ovat ihan mykkyrällä ja käteen niitä on turha yrittää saada sopimaan. Sain tämän ahaa elämyksen kokeiltuani neliskanttisia sukkapuikkoja ja nyt niitä sitten syntyy, kirjoneuleita siis. Tässäpä ensimmäinen harjoitustyöni


Malli: Kuviolliset sukat
Lanka: Viking Vilma, tummanharmaa, valkoinen, aniliininpunainen ja vaaleanpunainen
Puikot: Knit Pro Cubics 3,5mm



Eiköstä vaan olekin ihanat sukat, ainakin minusta ovat näin ensimmäiseksi harjoitustyöksi. Eteeni on siis avautunut aivan uusi maailma, kun nyt pääsen kokeilemaan kaikkia ihania kirjoneulemalleja, joita en ennen ole voinut kuvitella tekevänikään. Lankana käytin Vikingin Vilmaa, jota muuten saa puodistani myös 50g kerissä ja aivan uskomattoman edulliseen hintaan. Tarjolla on kaikki Vilman vakiovärit, mukaanlukien 3 ihanaa uutuusväriä, joita ei isoissa kerissä edes ole.

 Vastaavat värit löytyvät myös vähän paksummasta Villestä



Niin ja vaikka viikoloppu meni sukkia äheltäessä, niin kyllä me viikonloppuna nautimme myös ihanasta auringonpaisteesta,  Emmikin, jonka jäljiltä pihaltamme löytyy muutama isompikin kraateri eilisen kaivuutyön seurauksena



Mukavaa viikonalkua!