Kukkahattutäti ja parit sukat

Keski-iän kriisi vain muuten vain mummoutumassa, mutta kun mönkään menneelle ampparimyssylle (on muuten purettu jo) hain Ravelrystä uutta mallia, niin löysinkin aivan ihanan hatun mallin ja se piti tietenkin toteuttaa samantein.

Malli Cloche Divine by Meghan Jones
Lanka Svarta Fåret Ulrika
Menekki 67g
Puikot 4,5mm

Myssy on ihana, harmi vaan, että siitä tuli hieman liian pieni, eli tämä pipo kiristää, ainakin omaa nuppiani. Niinpä ajattelinkin tehdä toisen, vähän suuremman. Langan pidän samana eli Ulrikaa käytän, lisään vain vähän mustaa silkki-alpakkalankaa. Ihana hattu muuten, eiköstä vain?

Muuten mennään sukkalinjalla. Olen tässä tuhonnut sukkalankalaatikkojeni sisältöä ja erinäisiä langanloppuja on tullut käytettyä ihan urakalla. Ensimmäisenä raitasukat

Malli Omat sukat
Lanka Gjestal Sildre ja Maija
Puikot 3,5mm KnitPro sukkapuikot
Menekki 74g

Näistä sukista mitään sen ihmeempää, kuin että mukavat ovat ja taidan pitää nämä ihan itse.

Toisena sain valmiiksi kirjoneulesukat

Malli Oma säätö
Lanka Gjestal Maija, Viking Vilma ja vanha Novita Nalle
Puikot 3,0mm KnitPro sukkapuikot
Menekki 90g

Sukat tein ihan vaan oman mielen mukaan langoista mitä melkein pohjattomasta sukkalankalaatikostani löytyi. Näissä sukissa on paljon eri värejä ja lukemattomia päättelemättömiä langanpätkiä. Edelleen olen sitä mieltä, että Cloverin langanohjain on ihan must näitä sukkia tehdessä! Vaikka jo neljät jämälankasukat olen tehnyt ja viidennet ovat tulossa, niin lankalaatikkoni sisältö ei ole vajonnut yhtään. Osaakos joku viisaampi selittää tätä mysteeriä?

Mukavaa viikonloppua!

Ihana sunnuntai!

Olipa aamulla mukava yllätys kun pihalle katsoi, lunta! Ja vapaapäivä!

Viime viikonloppuna se meillä asuva savolainen laittoi pihakuuseemme valot ja joka aamu ja ilta olenkin ihastellut pihakuustamme ja olen siitä melkein joka aamu muistanut mainitakin. Isäntä vaan tuumasi, että aika pienestä se on sinunkin onnesi kiinni! Mutta eiköstä vaan olekin nätti?

Ja jos eilen vuodattelin epäonnistuneita tekeleitä, niin laitetaan tähän nyt sitten pari onnistunuttakin. Ensimmäisenä kirjoneulesukat

Malli Oma säätö
Lanka Gjestal Maija ja Sildre ja Viking Vilma
Menekki 80g
Puikot 3,0mm KnitPro sukkapuikot

Näistä sukista tuli ihanat! Tein sukat siten, että vaihdoin aina vain toisen värin ja toisella jatkoin myös seuraavaan kuvioon, joten langanpätkiä ei tule niin paljon pääteltäväksi. Kuviota tein ihan oman mielen mukaan miten milloinkin huvittaa. Kuviot ovat varsin yksinkertaisia ja pitkiä lankajuoksuja ei ole missään. Oliskohan tämä sitten vaikka vapaata kirjoneulontaa? Malleja olen toki selaillut uudesta kirjoneulekirjastani.

Ja on  minulla uusi myssykin, ettei tarvitse ampiaisenpesä päässä ihmisten ilmoilla kulkea

Malli Myssy, oma säätö
Lanka Hjertegarn Exclusive alpaca
Menekki 37g
Puikot 100cm KnitPro pyöröt 3,0mm (resoriin) ja 4,0mm

Myssy on tehty ja purettu kolmeen kertaan, joten helpolla en tämänkään kanssa päässyt. Lanka on ihanaista alpakkaa ja idea myssyyn löytyi Kalastajan vaimon blogista. Sieltä löytyi ihan perusmyssyn ohje, jota tietenkin piti kokeilla. No langaksi valitsin alpakan, sillä myymäläämme oli juuri saapunut alpakkaan uutuusväriä, joka puhutteli. Alkuperäinen silmukkamäärä oli liian pieni tiukalle käsialalleni, joten ensimmäinen yritys meni purkuun ja lisäsin silmukoita ja suurensin puikkoja. Ei olis kannattanut tehdä molempia, ainakaan yhtäaikaa sillä suuremmalla puikkokoolla silmukkamäärän olis voinut pitää lähes ennallaan eli purkuun meni toinenkin yritys. Sitten taas aloin aattelemaan ihan ite, joten loin 104 silmukkaa, tein pipoon 2o2n resoria 4cm, jottei reuna rullaannu, jonka jälkeen vaihdoin isommat puikot ja nitkuttelin sileää kunnes pipolla oli mittaa yhteensä 20cm. Tämän jälkeen kavensin pipoa 8 silmukkaa tasavälein joka kierroksella kunnes silmukoita oli jäljellä enää 8. Vedin langan loppujen silmkoiden läpi ja päättelin langanpäät. Koska pipo tämän jälkeen näytti vähän orvolta, niin annoin sen ystävälleni Liisalle, joka näppäränä virkkasi siihen pienen kukan ja kiinnitti vielä napinkin. Pipo on nyt valmis käyttöön ja tästä tykkään! Alkuperäisen pipon kanssa tälle ei sitten muuta yhteistä jäänytkään, kuin se että pipo löpöttää.

Mukavaa sunnuntaita!

Ei sitte menny ihan niinku Strömsössä!

Hengissä täällä ollaan vaikka en blogia ole saanut päivitettyäkään. Nämä pimeät marraskuun päivät eivät oikein innosta valokuvaamaan. Olen minä kuitenkin jotain aikaiseksi saanut, vaikka suurin osa tuotoksista ei niin onnistuneita olekaan.

Ensinnäkin, nyt sitten pitää vetää sanojaan takaisin. Piti tuota keksimääni täydellistä kantapäätä kokeilla vähän paksummallakin langalla eli Maijalla ja arvatkaas mitä, eipä se enää olekaan täydellinen. Ei sukissa sinänsä mitään vikaa ole, mutta kantapää ei ole nätti ja eikä se istukaan samalla tavalla kuin ohuemmasta langasta tehdyt sukat. Odotukset olivat korkealla, joten tunnelmani latistui samalla kuin sukkien valmistuminen eteni ja taivas rätki harmaana räntää

Malli Pitsisukat varpaista varteen oma säätö
Lanka Gjestal Maija
Menekki 75g
Puikot 100cm KnitPro Karbonz pyöröt 3,5mm

Kantapää ei näytä hyvältä, mutta tulipahan tehtyä nämäkin sukat ja ihan valmiiksi asti

Ihan käyttökelpoiset sukat nämä kuitenkin ovat, mutta seuraaviin varpaista varteen sukkiin teen perinteiset ranskalaiset kantapää, vahvistettuna tietenkin

Asiasta suivaantuneena otin sitten ihan perinteiset sukkapuikot käteen ja ajattelin näppäränä tehdä kirjoneulesukat, nuita Maijan vahvuisia langanloppuja kun löytyy parin kenkälaatikollisen verran. Ei kun sukka puikoille ja tikuttamaan ja vau kuinka ihana sukka

Malli Oma säätö

Lanka Gjestal Maija, Viking Vilma ja Novita Nalle

Puikot 3,0mm KnitPro sukkapuikot

Kuviot tein siten, että vaihdoin aina toisen värin ja toisella jatkoin, näin jää aikas monta langanvaihtoa tekemäti ja säästyy monelta langanpäättelyltä. Vaikka sukka kuvioinniltaan ja väreiltään mielestäni onnistuikin, niin arvatkaas mitä, ei menny tämäkääm niinku Strömsössä, sillä sukasta tuli liian kapea. Tein nämä 3,0mm puikoilla ja liian tiukka ja napakka tästä sukasta tuli, joten paria tämä sukka ei tule koskaan saamaan. Purkaakaan sitä ei kannata, sillä mitäpä minä langanpätkillä tekisin? Olkoonpa tämä sukka varoittavana esimerkkinä tai inspiraationa seuraaviin kirjoneulesukkiini.

Ja sitten viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä Strömsönä. Iskipä taas kerran loistavalla idealla! Valitaan ihana lanka ja melkein täydellinen malli ja mitäpä muuta siitä voisi tulla kuin Ihalaiskalle ihanainen pipo. Langaksi valitsin ihanan pehmeää merinovillaa ja malliksi Wurm, jonka mukaan olen kesällä useammankin sytomyssyn tehnyt, mutta eipä mennyt tämäkään homma niin sanotusti tuubiin
 

Malli Ampiaspesä
Lanka Hjertegarn Palino
Puikot 100cm KnitPro pyöröt 2,75mm resorissa ja 4,5mm
Menekki 80g

Hommassa kävi nimittäin niin, että mielikuvitukseni teki tepposet ja päälakikavennuksia tehdessä mieleeni tuli kuva ampiaspesästä ja tämä myssy nyt vaan sattuu muistuttamaan sitä, niin väriltään kuin muodoltaankin! En kai minä voi ampparinpesä päässä kulkea, joten otan tuumaustauon, mutta purkuun taitaa mennä tämäkin myssy. 

Kiitos ja kumarrus niille, jotka tänne asti jaksoivat lukea, minä poistun nyt takavasemmalle jatkamaan katumiskutomisharjoituksia, ensi kerralla on toivottavasti jo niitä onnistumisiakin!

Ne täydelliset kantapäät!!!

No, nyt ne on sitten tehty, siis ne täydelliset kantapäät! Kas tässä

Aloitetaanpa alusta. Opettelin viime syksynä tekemään sukkia varpaista varteen ja aika lailla yrittämistähän se on sitten ollutkin. Kantapään säätämisessä on kulunut verta, hikeä, kyyneleitä ja on siinä muutama ärräpääkin saattanut lipsahtaa. Ensimmäinen kantapääviritelmäni oli ranskalainen lyhennetyin kerroksin, mutta siitä tuli ruma. Siis ihan susiruma, vaikka se jalkaan istuukin. Sittemmin olen yrittänyt tehdä ranskalaista vahvistettuna, mutta en niin kauhean innostunut siitä ole ollut. Tämä varmaankin johtuu siitä, että olen vähän perfektionisti oman kutomisjälkeni suhteen ja varsinkin lyhennetyt kerrokset vahvistetulla kantapäällä eivät ole silmiäni hivelleet. Vähän tuppaa silmukat jäämään löysäksi ja minä kun en ole semmoisiin tottunut. Jos joku ei tiedä tahi muista, niin käsialani on aikamoisen tiukka ja löysät silmukat niin ollen minulle lähes tuntematon käsite.

No, tein minä tiimalasikantapäätkin, mutta se silmukoitten nuljauttelu ja ylenmääräinen kuljailu ei suoraviivaiselle luonteelleni sovi. Tiimalasikantapään tekeminen on mielestäni vähän niinkuin laiskan hommaa, kun siinä ei edes kiilaa tehdä. Eikä semmoiset sukat kunnolla edes jalkaani istu tai sitten yksinkertaisesti olen vain tottunut parempaan.

Olen minä kokeillut tehdä myös hollantilaiset kantapäätkin nurinniskoin. Niitä tehdessä meinasi pienen ihmisen aivot nyrjähtää, mutta hyvät niistä loppu viimein tuli, ei mitään sen suurempaa vikaa, mutta kun sitä pitää aina päästä vähän säätämään. 

Aikani tehtyä erilaisia versioita ranskalaisesta kantapäästä aloin miettiä, miten tämänkin voisi tehdä vähän mielekkäämmin ja miksei samalla myös helpommin. Kantapään kehitystyöni eteni sen verran, että keksin tehdä vahvistetun kantapään joustinneuleena siten, että joka toinen silmukka kudotaan oikein ja joka toinen nurin ja joka toisella kierroksella oikeat silmukat nostetaan kutomatta ja nurjat kudotaan edelleen nurin. Tämä neulos kun joustaa hyvin, joten kokeilinpa yksinkertaisesti vaan jättää lyhennetyt kerrokset tekemättä ja avot ei ensimmäisellä, mutta toisella yritttämällä sitten syntyivätkin ne ihan täydelliset kantapäät! Nämä kantapäät on siis helppo tehdä, ei konstailuja ei nuljauttelua eikä lyhennettyjä kerroksia. Yksinkertaista ja kaunista ja mikä parasta, kantapää istuu hyvin ja kaiken lisäksi on omissa silmissäni ihan nättikin! Siis se täydellinen kantapää!
 

Olen tosi tyytyväinen näihin juuri syntyneisiin kantapäihin, mutta entäs sitten itse sukat. Lanka on yksi parhaimmista ja kestävimmistä ohuista sukkalangoista eli Zitronin Trekking XXL:ää

Malli Sukat varpaista varteen, oma säätö täydellisine kantapäineen
Lanka Zitron Trekking XXL
Menekki 68g
Puikot KnitPro Karbonz 100cm pyöröt 2,75mm

Ei tästä kuitenkaan ihan täydellinen sukkapari tullut. Raidoitus ei näissä sukissa mennyt kohdilleen, joten joudun vielä harjoittelemaan tätä sukantekohommaa. Tekeillä on siis tälläkin hetkellä sukkapari tai oikeastaan kaksi ja sivutuotteena syntyy toivottavasti ohjekin. Tässä kohtaa tulee mieleen, että ei ole ihminen koskaan valmis, ei.

No, nämä erinomaisesta langasta tehdyt sukat täydellisine kantapäineen ja epätäydellise raitoineen menivät isälleni isänpäivälahjaksi. Toivottavasti sukat kelpaavat vaelluskäytöön Lapin kairaan.

Fani-kaulahuivi

Minulla kun on aina enemmän tai vähemmän tapanani kutoa tai virkata kaikenlaista ja kaiken aikaa. Useammatkin sukat, lapaset ja pipot olen jäähallilla vuosien kuluessa treenejä katsellessa kutonut. Nyt sain sitten ihan virkanikin puolesta tehtäväkseni suunnitella ja toteuttaa fanikaulahuivin muodostelmaluistelun SM-juniorijoukkue Stella Polarikselle. No, tuumasta toimeen ja huivin tekoon. Toiveena oli, että lanka on paksua, jotta se on nopea toteuttaa vähemmänkin käsitöitä harrastaneelle. Väritoive oli että huivissa pitää olla sinistä. Langaksi valitsin lyhyen pohdinnan jälkeen Viking Balderin, sillä se on paksua ja ihanan pehmeää ja kaiken lisäksi 100% villaa. Eikä tässä tapauksessa haittaa, vaikka lanka on edullista ja kestää myös konepesun. Huonoja ominaisuuksia en tästä langasta vielä ole keksinytkään. Eli varsin sovelias lanka vaativaan fanikäyttöön ;-)

Malli Stella Polariksen virallinen fanikaulahuivi, design by Ihalaiska
Lanka Viking Balder, kirjailuihin hopeanvärinen M&K Fiesta

Puikot KnitPro pyöröt 10mm

Huivi on suhteellisen yksinkertainen tehdä, vain oikeita ja nurjia silmukoita. Huivin SP-kirjailu ja tähtikoriste on tehty hopeanvärisellä langalla. Tietenkin oikeaan fanihuiviin kuuluu myös kunnon hapsut, niin tähänkin. Tykötarpeet Stellojen fanihuiviin sekä ilmainen ohje on saatavilla Oulun Lankamaailmasta.

 Nyt vain odottelemma innolla kisoja! Loista Stella, loista!

Mummoponcho ja se on neon

Mitään ihmeenpää en ole aikaiseksi saanut vaan keskeneräisten työstäminen jatkuu ja niitähän minulla tunnetusti riittää. Sain viikonlopun aikana jotain pientä ihan valmiiksi astikin, kuten esimerkiksi yhden ponchon

Malli Perusponcho
Lanka Mark&Kattens Big Trend
Menekki 170g
Koukku 6mm KnitPro Soft Grip

Poncho on mallia isoäiti ja näitä olen virkata värkännyt useammankin, teki vaan tällä kertaa mieli jotain lämpimän väristä päällepantavaa kylmiä päiviä varten. Nopeasti tuo poncho syntyi, kun vaan jaksoi koukkua heiluttaa.

Lisäksi tekaisin pipon, niin kirkkaan, että ihan silmiin sattuu, mutta en minä tätä toki itse käytä, kun on nuorisomallia ja varsinkin väriä. Piposta mitään sen ihmeempää, kuin että ihmeen nätti siitä tuli, varsinkin heijastinkukka on piste i:n päälle. Pipon voi muuten pongata puodista ja ohjeen saa mukaansa ken tahtoo.

Malli Se on neon, oma säätö
Lanka Hjertegarn Jette Neon
Menekki 1 kerä
Puikot KnitPro pyöröt 3,0mm resorissa ja 4,0mm

Ja mulla se keskeneräisten loppuunsaattaminen jatkuu, laittelen kuvia kunhan saan valmista aikaan. Ongelma kun on taas kerran se, että ideoita on paljon enemmän kuin aikaa toteuttaa niitä!  Mukavaa alkavaa viikkoa!

Ne on vaan sukat ...

...mutta ei ihan mitkä tahansa! Ensinnäkin ne on tehty ihan parhaasta sukkalangasta ja toisekseen niissä on melkeinpä täydellinen kantapää! 

Kuten tiedätte, niin minun pitää aina päästä säätämään ja niin tässäkin tapauksessa. Olen tehnyt jo muutamat sukat varpaista varteen ja metsästänyt täydellistä kantapäätä. Olen tehnyt kiroten ranskalaisia, nuljauttaen tiimalasia ja ähisten hollantilaisia kantpäitä. Ja mikään näistä ei ole ollut täydellinen, varsinkin kun haluan tehdä vahvistetut kantapäät, jotka istuvat jalkaan. Ja kun valmista ohjetta ei ollut, piti se sitten säätää ihan ite ja voil'a, tulihan se sieltä, kun vähän tiristeli.

Malli Ihan oma polvisukka
Lanka Zitron Trekking XXL
Menekki 94g
Puikot 2,75mm KnitPro Karbonz pyöröt

Nämähän on ihan perusukat varpaista varteen, mutta kantapään levennykset aloittelin keskeltä. Ja kun vahvistetut lantapäät halusin, niin tein 1o1n ja joka toisella kerroksella oikean silmukan nostin kutomatta. Lisäykset tein myös joka toisella kerroksella. Koskapa tämä kantapää joustaa, niin ajattelin, että enpä teekään perusranskista vaan jätin yksinkertaisesti lyhennetyt kerrokset tekemättä.

Niin syntyi tämä tekele ja on kuulkaas hyvä ja helppo! Ihan täydellinen se ei vieläkään ole, mutta lähentelee jo sitä. Vähän pitää vielä silmukkamääriä säätää ja se on sitten siinä, siis se täydellinen ja helppo kantapää ilman kommervenkkejä.

Laitetaanpa vielä kuva ihan koko sukistakin. Ihanat, eikö totta?

Nyt kun sukat ovat valmiit, niin ajatus on jo seuraavassa projektissa, sillä iskipä idealla, jos vaikka tekisi tunikan ylhäältä alas, mutta tällä kertaa virkkaamalla! Tämmöistä tällä kertaa, mukavaa syksyä!