perjantai 25. marraskuuta 2011

Toinenkin pitsituubi


Tekaisin sitten toisenkin pitsituubihuivin. Tämä lanka on marinoitunut kaapissani jo jonkin aikaa tietämättä miksi isona tulisi. Yksi päivä sitten vaan välähti, että pitsituubihan se tästä pitää tehdä ja ei kun toimeen. Silmukoiden luonti ja aaltopitsiä neulomaan, niin pitkästi kuin lankaa riittää ja riittihän sitä. Yhdessä 25g kerässä oli metrejä 250m. Ihan koko kahta kerää en käyttänyt, sillä alku meni harjoitellessa, mutta melkein puoli kilometriä tuli tätä lankaa nitkuteltua.



Malli: Pitsituubi, oma säätö
Lanka: GGH Kid Melange
Menekki: 41g
Puikot: 4,0mm Knit Pro pyöröt

Tämän tekeminen sitten kestikin tovin, mutta oli vaivan väärti. Mukava ja kevyt, eivätkä kuvat anna oikeutta tälle pitsi-ihanuudelle. Se on tämä onneton pimeys, joka aiheuttaa kuvaamisellekin haasteita, tulisi jo kunnon talvi!



Rentouttavaa viikonloppua! Meillä on piparit jo paistettu!

torstai 24. marraskuuta 2011

Pitsituubi


Ajattelin ihan vaan omaksi huvikseni kokeilla, miten perinteinen pitsikuvio sopeutuu tuubihuiviin. Ja sopiihan se, kun laittaa vaan sopimaan. Lankakaapista löysin pari orpoa kerää alpakkaa ja ajattelin tikutella tuubia niin pitkästi kuin lankaa riittää



Malli: Pitsituubi, oma säätö
Lanka: teetee Alpakka
Menekki: 95g
Puikot: 6,0mm Knit Pro pyöröt

Silmukoita loin sen verran reippaasti, että tuubin voi kiepauttaa vaikka pään yli.


Ja vähän kun käyttää kuvankäsittelyä, niin saadaan tuo pitsikuviokin tarkemmin näkyviin


Tästä tuli aika ihana ja pääsee varmasti käyttöön. Ja arvatkaapas mitä? Se on tämän mamman hullu huivivuosi virallisesti päätöksessään. Tämä on huivi numero 52 eikä vielä olla edes joulukuussa! On vähän niinku voittaja olo!
 
Mukavaa loppuviikkoa!

maanantai 21. marraskuuta 2011

Kiiruita ja virkkuita

Sen verran kiiruinen olen viime aikoina ollut, jotta en ole edes blogiparkaani ehtinyt päivittämään. Tälle kiiruulle on kuitenkin erityisen painava syy, josta kerron teille rakkaat blogiystäväni hiukkasen myöhemmin. Tietenkin olen myös kutonut ja virkannut sen minkä olen ehtinyt ja se ei muuten ole paljon se.

Lisäksi olen ollut osittaisessa nettipimennossa, sillä viimeiset pari viikkoa on taas pukannut kaikenlaista reissua. Kun ahkerasti reissaa, niin joskus sattuu kohdalle myös ihan kivoja juttuja kuten esimerkiksi messut. Poikkesin nääs ohikulkumatkalla Tampereen Kädentaito -messuille, jossa oli minun lisäkseni muutama muukin :-) Messupäivä sattui olemaan lauantai ja ryysis sitä myötä aivan älytön. Kiertelin messuosastot läpi mitä ihmisvilinältä kykenin, sillä messuvieraita oli paikalla ihan tungokseen asti.

No, sitten näihin omiin kädentaitoihin tai tällä kertaa oikeastaan taidottomuuteen. Ajattelin näppäränä tehdä trikookuteesta Juhannusruusu-maton. Koko homma olisi pitänyt jättää ihan vaan ajatuksen tasolle, mutta kun intoa oli taas enemmän kuin taitoa, niin tuloskin on sitten sen mukainen. Ensinnäkin trikookude on sen verran paksumpaa kuin ontelokude, joten matosta olisi tullut liian suuri siihen tilaan, mihin sitä ajattelin. Toiseksi, varaamani kude ei olisi riittänyt täysikokoiseen mattoon, joten vähemmän viksuna ajattelin taas säätää vähän itse. No, olisi pitänyt jättää säätämättä. Ensimmäisellä yrityskerralla virkkasin viimeisillä kierroksilla pylväitä liian vähän, joten purkasin melkein koko maton ja yritin uudelleen. Nyt niitä pahuksen pylväitä on sitten liikaa ja matto kupruilee. Minä onneton menin vielä päättelemään kuteen päät, joten en tiedä viitsinkö enää edes purkaa. No, laitetaan kuvakin tästä epäonnen tekeleestä vaikkapa vain varoittavaksi esimerkiksi


Malli: Juhannusruusu-matto, oma säätö
Lanka: Trikookude 
Menekki: 1865g
Koukku: 10mm

Niin ja semmoinen varoituksen sana myös, jotta ei ehkä kannata hankkia tummansinistä trikookudetta, jos kotona on vaalea, pitkäkarvainen koira. Ja mikä on tämän pitkän tarinan opetus? Ehkäpä se, että minun on vaan otettava koukku kauniiseen käteen ja jatkettava virkkuuharjoituksia. Ikuisena optimistina ajattelen kuitenkin, että ei ehkä vielä kannata koukkuja kaivoon nakata!

maanantai 14. marraskuuta 2011

Pientä ja tarpeellista


Se on sitten kisaviikonloppu takana ja autokyytiä sain samalla rapiat 1000km. Onneksi ei tarvinnut tällä kertaa itse ajaa, vaan sain keskittyä tärkeämpään eli kutomiseen. Matkaan varustauduin kassillisella lankoja, puikkopussilla sekä  tuikitarpeellisella otsalampulla. Matkan aikana sain valmiiksi säärystimet ja sukat sekä pitkän pätkän uutta tuubihuivia. Säärystimet tein tilauksesta tyttärelle ja malli on taas kerran omasta päästä. Ylä- ja alareuna ovat perinteistä joustinneuletta mutta muuten säärystimissä on oman maun mukaan vähän palmikkoa sekä pitsiä ihan sulassa sovussa



Malli: Oma säätö
Lanka: Novita Nalle 
Menekki: 126g
Puikot: 3,5mm

Matka oli pitkä, niin valmiiksi tuli myös sukat. Vävypoika nimittäin tilasi pari viikkoa sitten ohuet sukat, jotka sopivat kenkiin. Lankana Dropsin Fabel ja malli perussukka sillä poikkeuksella, että myös sukan päällinen on joustinneuletta ja tulos on sitten tässä


Malli: Perussukat
Lanka: Drops Fabel

Menekki: 70g
Puikot: 2,75mm

Anteeksi taas kerran kuvien luvattoman heikko laatu, mutta aamutuimaan tähän aikaan vuodesta ei päivä paljon paista ja kuvausjalat säärystimineen ja sukkineen ovat jo muuttaneet majaa, niin uusintakierrostakaan ei ole luvassa.

Mukavaa viikonalkua!

tiistai 8. marraskuuta 2011

Ja taas tuubi...


Meillä kun näitä tuubihuivin käyttäjiä riittää, niin tekaisinpa ajankuluksi taas yhden. Tämä malli on taas kerran omasta päästä.



Malli: Oma säätö
Lanka: Novita Noki
Menekki: 183g
Puikot: 8,0mm

Silmukoita loin 150 ja kudoin muutaman kerroksen aina oikein. Tämän jälkeen suljin ympyräksi ja neuloin 2 kerrosta oikein. Seuraavalla kerroksella tein pidennettyjä silmukoita seuraavasti: '15 s o, 1o lk *5, 1o 2 lk *5, 1o lk *5'. Hipsukoitten väliä toistetaan kerroksen loppuun. Seuraavalla kerroksella neulotaan kaikki oikein ja langankierrot pudotetaan puikoilta. Sitten kerros nurin, 2 kerrosta oikein ja taas kerros pidennettyjä silmukoita, mutta aloitetaan pidennetyillä silmukoilla ja sen jälkeen 15 s oikein ja kerros loppuun. Kun lanka alkaa osoittamaan loppumisen merkkejä, kudotaan 1 kerros nurin, 1 kerros oikein, 1 kerros nurin, 1 kerros oikein ja päätetään silmukat. Lopuksi langanpäiden päättely ja tuubi on valmis käyttöön.



Tästä huivista tuli ihan ok ja arvaatteko mitä, enää yksi huivi, niin hullu huivivuosi eli HHV on päätöksessään!

No arvatkaas mitä kuuluu Kyjyilylle? Se projekti on vielä vaiheessa ja pahasti. Viisi työtä on melkein alkutekijöissään ja yksi kolmeen kertaan aloitettu ja yhtä monta kertaa purettu tunikantekele on sitten kokonaan aloitamatta. Tässä nyt on sen verran kaikenlaista puuhasteltavaa, jotta taidan keskeyttää Kyjyilyt tai ainakaan en niistä stressiä ota, valmistuu jos valmistuu, todennäköisesti ei. Viimeinen Kyjy jonka sain valmiiksi on, raportoitu reilu kuukausi sitten ja sen jälkeen en ole silmukan silmukkaa Kyjyjä neulonut, vaikka muuten olen kyllä puikkoja heilutellut. Mistä sitä saisi sitä tsemppiä puurtaa nuo Kyjyt loppuun?


maanantai 7. marraskuuta 2011

Mössykkä


Siitä on sitten melkein viikko vierähtänyt, kun viimeksi sain jotain käsityörintamalla ihan valmiiksi asti. Mihin se aika oikein kuluu? Nyt kuitenkin  sain Myssykän ja Lussukan jatkoksi  aherrettua Mössykän. Tämä kuuluu samaan settiin jo aiemmin valmistuneiden Lumi-huivin ja Ruska-liivin kanssa.


Malli: Oma säätö
Lanka: Adriafil New Zealand
Menekki: 76g
Puikot: 5,0mm ja 6,0mm

Tämä on tehty samalla systeemillä kuin edelliset myssyviritelmänikin, vähensin vain silmukkamäärää. Aika kiva tästä tuli ja tupsunkin tähän väkersin.


On sitten masentavia nämä marraskuun synkät päivät, sitä jotenkin jo kaipaa ihan kunnon talvea, siis lunta ja pakkasta!

tiistai 1. marraskuuta 2011

Jättikauluri


Piti sitten päästä kokeilemaan teeteen Taiga-lankaa, vaikka paksujen lankojen neulomisesta en niin hirveästi tykkääkään. Langat ostin jo viime keväänä, kun sattuivat olemaan halvennuksessa.


Malli: Jättikauluri, Moda 5/2011
Lanka: teetee Taiga
Menekki: 193g
Puikot: 12mm Knit Prot

Homma oli yksinkertainen eli loin 25 silmukkaa ja neuloin patenttineuletta niin pitkälle kuin 2 vyyhtiä riitti. Lopuksi ompelin huivinpäät yhteen ja tytär kiitti. Tämän huivi siis löysi omistajansa ennen kuin ehdin edes kysyä, että kelpaako. Tämä tuubi kuuluu hulluun huivivuoteeni numerolla 50 eli vielä kaksi huivia, niin tämä huiviprojekti on päätöksessään. Saattaa kyllä käydä niinkin, että syntyy muutama huivi ylikin, mutta menköön!

Terkuin Ihalaiska